Puheenjohtajan tervehdys

Tervehdys lentopalloihmiset!

Näin on talvi saanut niskalenkin ja pääsemme nauttimaan talven iloista. Huhujen muiaan hiihtokausikin on Wovolaisten toimesta avattu. Hienoa.

Henkilökohtaisesti olen tänä syksynä päässyt nauttimaan ennen kokemattomasta tapahtumasta. Olen saanut osallistua nuorten tyttöjen (E) lentopalloriemuun oikeiden pelien tiimellyksessä. Voin sanoa, että olen jälleen yhtä kokemusta RIKKAAMPI. On todella antoisaa nähdä tyttöjen onnistumisen ja epäonnistumisen jälkeiset reaktiot. Samoin pelaajien kehittyminen tuo oman lisukkeensa tunteeseen. Puhumattakaan vanhempien reaktioista katsomossa. Upeaa. Eikä pelimenestys ole kaikkein tärkeintä vaan se, että pelaaja huomaa kehittyneensä ja oppineensa jotakin uutta. Meidän joukkueella on (valmentajan mielestä) tavoitteena oppia liikkumaan ja pelaamaan lentopalloa. Jos se tuo tullessaan voittoja peleistä, niin mikä ettei. Voittaminen on pelin suola muttei itsetarkoitus (vielä :) ).

Valmentajana(kin) olen huolestuneena pannut merkille, kuinka vähän meitä on. Onko kynnys valmentamiseen liian korkea vanhemmilla itsellään vai tuleeko omista asenteista valmentajia kohtaan tunne, ettei itse uskalla alkaa? Varsinkin nuorempien kanssa pääasia on liikkumisen riemussa. Kyllä teknistä ym. apua saa tarvittaessa. Itse olen turvautunut vanhempien ja "junnu"pelaajien apuun. Onneksi on aina joku innokas, joka on valmis auttamaan, kun itse on "sidottu" muualle. Kiitos heille.

Seuramme nettisivulla oli kommentoitu seuramme toimintaa "värvätä" nuoria pelaajia valmentajiksi. Siihen on jo vastattukin taholtamme, eikä minulla ole siihen paljoa lisättävää. Seurallamme ei ole varoja maksaa palkkaa valmentajille (edustusjoukkue hoitaa omansa).
Valmentaminen on perustunut ja perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen ja haluun opettaa ja kannustaa nuoria liikunnan pariin. Rohkeasti vain mukaan. Kustannuksia tulee, mutta saa siitä aina jotakin itselleenkin (kokemusta....).

Huipulle tähtäävään valmennukseen tarvitaan ammattilaista. Ammattilaiselle tulee myös maksaa. Nyt on lentopallossa vallalla ajatus, että huippuseurat ostavat pelikauden alkaessa ulkomailta apuja, joiden avulla pyritään menestykseen. Tämän pitäisi nostaa liigapelien tasoa. Varmasti näin onkin mutta miten käy meidän omien pelaajien? Saavatko he peliaikaa ja miten heidän kesätreeninsä? Joukkueethan hajoavat kauden päättyessä. Lentopalloilijat tehdään kuitenkin jo kesällä. Pelkkä talvikautinen treenaaminen ei riitä. Mistä saadaan tasoa kesäharjoitteluun?

Tämä ajatus ei ole uusi- palkataan ammattivalmentajia seuraan. Nämä valmentajat hoitaisivat pääsääntöisesti kaiken seurassa tapahtuvan valmentamisen ympärivuotisesti. Aina ihan nuoremmista edustusjoukkueeseen asti (mikäli seuralla sellainen on). Kulut lisääntyisivät (lyhyellä tähtäimellä) tottakai mutta ammattimaisesta valmennuksesta ja ohjauksesta oltaisiin varmasti valmiita maksamaankin.
Mitä vaikuttaa seuran "imuun", kun voidaan markkinoida valmennuksen olevan ammattilaisten käsissä? Onko yhteiskunnalla, liikuntajärjestöillä tms. mahdollisuuksia tulla mukaan tämänkaltaiseen ajatteluun? Entä kun muutaman vuoden jälkeen meillä on tasokkaita pelaajia omissa riveissä pelaamassa jopa liigaa, ei tarvita ulkomaalaisia (ja heidän kulujaan)? Onko ajatus aivan mahdoton?

Itse olen ajatuksen kannalla. Tuulesta temmattu esimerkki: Seurassa on 100 pelaajaa, he maksavat 1000 € vuodessa valmennus ym. maksua (83 €/kk). Tällä rahalla saadaan varmasti valmentajia ja sitäkautta menestystä ja siitä seuraa mainetta ja sponsorit innostuvat ja.... lumipalloa voisi pyörittää näinkin.

Yllämainittua kirjoitusta ei pidä lukea kuin raamattua. Sen tarkoitus on herättää ajattelemaan vaihtoehtoja nykyiseen malliin, joka on tulossa tiensä päähän- halusimmepa tai emme. Wovossa tehdään jo jonkinlaisia laskelmia asian suhteen.

Nyt lähden Rukalle (en ruskettumaan). Katsokaa viikon päästä televisiosta, mitä on saatu aikaan (jos ette paikalle rohkene).

Puhheenjohtaja Jukka